sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Pyörän hankinta

Nyt kun aktiivisin pyöräilykausi on ohi ja alennusmyynnitkin olleet jo jonkin aikaa vauhdissa on sopiva hetki ryhtyä miettimään seuraavaa pyöräilykautta. Käsittelen tässä kirjoituksessa eri pyörätyyppejä ja niiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Olen ottanut mukaan vain yleisimmät pyörätyypit, koska jos on hankkimassa pyörää johonkin erityistarkoitukseen, tietää varmaan itsekin mitä on hakemassa.

Aluksi kannattaa miettiä onko pyörää hankkimassa kuntoiluun, hyötyajoon vai sekalaiseen käyttöön, minkälaisessa ympäristössä pyörää aikoo käyttää ja kuinka pitkiä matkoja sillä on tarkoitus polkea.

Citypyörät ovat halvimpia pyöriä ja soveltuvat parhaiten lyhyille matkoille, kuten kauppareissuille. Käyttöä asiointipyörinä puoltaa myös citypyörien halpa hinta, jonka ansiosta ne eivät ole varkaiden ykköskohteita. Yksinkertaisuutensa ansiosta citypyörät ovat helppohoitoisia ja kestäviä. Napavaihteisissa pyörissä vaihteisto on suojassa vedeltä ja lialta, joten puhtaanapito on ulkovaihteista pyörää helpompaa. Toisaalta jos napavaihteeseen tulee vika, on sen korjaaminen huomattavasti vaikeampaa. Yksivaihteiset pyörät ovat napavaihteisiakin helppohoitoisempia, mutta vaihteiden puuttuminen voi tuottaa ongelmia ylämäissä. Citypyörissä on usein takajarruna jalkajarru, joka on nykyaikaisiin käsijarruihin verrattuna heikkotehoinen. Raskastekoisuutensa ja pystyn ajoasentonsa takia citypyörä ei ole hyvä valinta aktiiviseen kuntoiluun.

Hybridi tarkoittaa maantie- ja maastopyörän risteytystä, mutta käytännössä hybrideitä on monenlaisia. Hybrideitä valmistetaan 26 tuuman ja 28 rengaskoolla, tosin 28 tuumaa on huomattavasti yleisempi. Ajoasento vaihtelee rennosta urheilulliseen, mutta suoran ohjaustangon vuoksi ajoasento on silti pystympi ja ilmanvastus suurempi kuin maantiepyörässä. Hybrideissä on usein ulkoiset vaihteet, mutta myös napavaihteisia vaihtoehtoja on saatavilla, tosin tällöin vaihteiden lukumäärä on pienempi. Alunperin maastopyöristä tutut tehokkaat levyjarrut ovat viime vuosina yleistyneet hybrideissä. Ne toimivat vannejarruja paremmin kosteilla ja jäisillä keleillä. Levyjarrut eivät myöskään kuluta vanteiden kylkiä, eikä jarrupaloja joudu vaihtamaan yhtä usein kuin vannejarruissa. Joustohaarukka on toinen maastopyöristä lainattu varuste. Hybrideissä käytetyt halvat joustohaarukat eivät tosin aina toimi toivotulla tavalla. Hybridien varustelu vaihtelee huomattavasti. Hybrideissä on esimerkiksi yleensä valmiina tai niihin on mahdollista asentaa kiinteät lokasuojat, joten polkeminen onnistuu huonoissakin keleissä. Rungossa on tilaa leveähköille renkaille, joten pyöräily on mahdollista hiekkateiden lisäksi myös talvella, etenkin jos asentaa nastarenkaat.

Fitnesspyörän ja hybridin ero on häilyvä, ja joskus fitnesspyörääkin sanotaan hybridiksi. Yleisesti ottaen fitnesspyörät ovat ajoasennoltaan urheilullisempia kuin hybridit. Arvokkaimmat fitnesspyörät ovat oikeastaan suoralla ohjaustangolla varustettuja maantiepyöriä. Jos pyörää on hankkimassa vain kuntoiluun kannattaakin harkita maantiepyörää, sillä fitnesspyörän suora ohjaustanko ei mahdollista yhtä aerodynaamista ajoasentoa kuin maantiepyörän käyräsarvinen ohjaustanko. Fitnesspyörä on omiaan lyhytkestoisille, mutta vauhdikkaille lenkeille. Fitnesspyörät ovat pääsääntöisesti hybrideitä kevyempiä, mikä johtuu osaltaan niiden vähäisemmästä varustelusta, pyörät esimerkiksi myydään yleensä ilman lokasuojia tai tavaratelinettä. Useimmista fitnesspyöristä voidaan lisävarustelulla tehdä hybrideitä. Toisaalta jo pyörää hankittaessa kannattaa harkita hybridiä, jos käyttö on muutakin kuin lenkkeilyä.

Maantiepyörä on kevyt, urheilulliseen ajoon tarkoitettu polkupyörä. Maantiepyörien runkomateriaalina on yleistynyt hiilikuitu, ja suuressa osassa nykyisin myytävistä maantiepyöristä on ainakin hiilikuituhaarukka. Maantiepyörien käyräsarvinen ohjaustanko tarjoaa monta ajoasentoa, joten se on paras valinta pitkille lenkeille. Matalan ajoasennon ansiosta ilmanvastus on pienempi kuin muissa pyörissä, joten aktiiviharrastajan on mahdollista pitää noin 30 km/h vauhtia yllä useita tunteja. Maantiepyöriä on tarjolla alle 1000 euron harjoituspyöristä useiden tuhansien eurojen kilpapyöriin. Kapeiden, sileiden ja suuripaineisten renkaidensa takia maantiepyörä soveltuu nimensä mukaisesti parhaiten maantiellä ajoon. Uusissa maantiepyörien rungoissa on enää harvoin tilaa leveille renkaille tai lokasuojille, joten yleiskäyttöön maantiepyörää ei välttämättä kannata hankkia. Sen sijaan käytettynä voi vielä löytää vanhoja teräsrunkoisia maantiepyöriä, jotka ovat mitoitukseltaan monikäyttöisempiä, joskin myös raskaampia.

Cyclocross-pyörä on maantiepyörää muistuttava, hiekkateillä ja maastossa ajettavia cyclocross-kilpailuja varten alunperin kehitetty polkupyörä. Sen erottaa maantiepyörästä helpoiten leveämmistä ja karkeakuvioisemmista renkaista. Vaiheiston välitykset ovat maantiepyörää kevyemmät. Cyclocross-pyörät ovat viime aikoina yleistyneet yleispyörinä, ja valmistajat ovat alkaneetkin valmistaa esimerkiksi työmatkapyöräilyyn suunnattuja versioita. Niiden ajoasento on kilpapyöriä rennompi, ja niissä saattaa olla lokasuojat ja tavarateline esiasennettuina. Lenkkipyörää valittaessa cyclocross-pyörä on varteenotettava vaihtoehto etenkin Suomen ilmastoa ajatellen, sillä sen rungon mitoitus mahdollistaa kunnollisten lokasuojien ja talvirenkaiden asentamisen. Maantieajoa varten cyclocross-pyörään voi vaihtaa maantiepyörän kapeat ja sileät renkaat, joilloin se on lähes yhtä nopea kuin maantiepyörä.

Maastopyörä on maastoajoa varten tarkoitettu jousitettu tai jousittamaton polkupyörä. Maastopyöräilyssä on useita eri alalajeja, joihin kaikkiin on kehitetty omanlaisensa pyörätyyppi. Maastopyörien rengaskoko on perinteisesti ollut 26 tuumaa, mutta viime aikoina on yleistynyt 29 tuuman rengaskoko. Suuremman rengaskoon ansiosta rengas vierii helpommin esteiden yli ja sen kontaktipinta on suurempi ja siten myös pito on parempi. Toisaalta 26 tuumaisen renkaan sanotaan olevan ketterämpi hankalassa maastossa. Halkaisijaltaan pienemmät vanteet ovat myös tukevammat. Kunnollisten maastopyörien hinnat alkavat Suomessa tuhannen euron paikkeilta. Maastopyörissä on yleensä ainakin joustohaarukka, joissain malleissa myös takajousitus. Täysjousitettu pyörä mahdollistaa vähemmän jousitettua pyörää suoremmat ajolinjat maastossa, sillä jousituksen ansiosta esteiden ylitys on helpompaa. Epätasaisessa maastossa ajoa varten maastopyörien vaihteistojen välitykset ovat kevyemmät kuin tieajoon tarkoitetuissa pyörissä. Levyjarrut ovat korvanneet perinteiset vannejarrut lähes täysin, sillä ne ovat paitsi tehokkaammat, ne myös toimivat lialle herkkiä vannejarruja paremmin maasto-olosuhteissa. Maastopyörinä myydään usein halpoja niin sanottuja citymaastureita, joita ei ole oikeasti tarkoitettu maastokäyttöön. Toisaalta citymaasturit ajavat asiansa kaupunki- ja talviajossa, jossa niiden leveistä renkaista on etua.


Omat suositukseni ovat seuraavat:

Jos tarvitsee pyörän satunnaiseen hyötyajoon mahdollisimman halvalla, kannattaa hankkia citypyörä.

Jos tarvitsee pyörän säännölliseen ja mahdollisesti ympärivuotiseen työmatka-ajoon, kannattaa hankkia hybridi tai cyclocross-pyörä.

Jos haluaa yhden pyörän, joka soveltuu hyötykäyttöön ja lenkkeilyyn, kannattaa hankkia cyclocross-pyörä, tai fitness-pyörä, jos vierastaa käyräsarvista ohjaustankoa.

Maantiepyörä kannattaa mielestäni hankkia vain, jos ei ole tarvetta käyttöpyörälle, tai hyötyajoon on jo olemassa toinen pyörä. Maantiepyörä on silti paras vaihtoehto (kesä)lenkkeilyyn.

Maastopyörälle ei ole juuri muita vaihtoehtoja jos haluaa ajaa vaikeassa maastossa. Maastopyörä toimii myös yleispyöränä, mutta leveät renkaat tekevät siitä muita pyöriä raskaamman poljettavan. Maastopyörät ovat lisäksi pyörävarkaiden suosikkikohteita.

Jos siis aikoo ryhtyä harrastamaan pyöräilyä tosissaan, ei yksi pyörä välttämättä riitä. Tämä kannattaa pitää mielessä ensimmäistä kunnon pyörää hankkiessa, ja hankkia suosiolla erikseen käyttöpyörä ja lenkkipyörä. Itselläni on tällä hetkellä kolme pyörää, mutta niistä lisää myöhemmin.