Levyjarrujen asennus hybridiin

Pyöräilen ympäri vuoden ja lähes missä tahansa säässä. Märissä ja lumisissa keleissä käytän yksinomaan hybridiä, johon vaihdan talveksi nastarenkaat. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut märkien syys- ja talvikelien aiheuttama vanteiden jarrupintojen nopea kuluminen. Veden ja loskan mukana vanteiden ja jarrupalojen väliin kerääntyy hiekkaa ja muuta vannetta ja jarrupaloja kuluttavaa materiaalia. Lisäksi v-jarrujen pito on välillä pakkasella aika olematon. Olen joutunut yleensä vaihtamaan jarrupalat noin 1500 kilometrin välein ja vanteet parin vuoden välein. Alkukesästä loppuun kulunut takavanne hajosi kesken ajon, mutta suuremmilta vahingoilta onneksi vältyttiin. Uudet peruskiekot (kiekko = sis. vanteet, pinnat ja navan) maksaa yleensä yli sata euroa, tosin niihin saa halutessaan kulumaan parikin tonnia jos haluaa kevyintä mahdollista laatua.

IS-standardin mukaiset levyjarrukiinnikkeet etuhaarukassa

Edellä mainittujen ongelmien takia päätin hankkia hybridiin levyjarrut, joille rungossa oli valmiiksi kiinnikkeet. Valitsin mekaaniset levyjarrut niiden yksinkertaisuuden ja halvan hinnan vuoksi. Lisäksi niiden kanssa pystyy käyttämään vanhoja v-jarrujen kahvoja. Avidin BB7-jarruja pidetään yleisesti laadukkaina, ja ne olivatkin lähes ainoat mekaaniset levyjarrut joita oli vakiokaupoissani edes saatavilla.  Kaksi yleisintä standardia jarrujen kiinnittämiseksi runkoon ovat IS ja post mount. Omassa pyörässäni on IS-kiinnitykset, ja BB7:t sopivat post mount-kiinnikkeisiin, mutta jarrujen mukana tuli sovitinkappaleet. Levyjarruihin on saatavilla eri kokoisia jarrulevyjä: 160 mm, 185 mm ja 203 mm ovat yleisimmät koot. Hybridiin riittää hyvin 160 milliset levyt — suurempia käytetään lähinnä maasto- ja alamäkiajossa. Kaksi yleisintä standardia, joilla jarrulevy kiinnitetään kiekon napaan on IS (6-ruuvinen) ja Shimanon Centerlock. Jälkimmäistä käytetään luonnollisesti Shimanon jarruissa. Jarrujen ja kiekon navan pitää siis olla yhteensopivat; Centerlock napaan ei voi asentaa IS-jarrulevyjä tai toisin päin. Avid BB7:t ovat IS-standardin mukaisia. Hankin kiekot, joissa on Shimanon Deore XT-navat IS-standardilla sekä Mavicin pelkästään levyjarruille tarkoitetut 32-puolaiset A317D-vanteet. Kiekkojen on oltava riittävän tukevat, sillä levyjarrut lisäävät pinnoihin kohdistuvaa rasitusta. Harvapuolaisiin maantiekiekkoihin ei siis välttämättä kannata levyjarruja asentaa.

Avid BB7 -mekaaniset levyjarrut. Vasemmalla kiinnityspultit, keskellä jarrulevy ja jarru, oikealla post mount-sovitinkappale.

Levyt kiinnitetään napaan kuudella torx-ruuvilla.

Jarrut asennetaan kiinnikkeisiin kahdella kuusiokoloruuvilla. Jarrujen ja kiinnikkeiden välissä on sovitinkappale, jolla post mount -kiinnikkeisiin tarkoitetut jarrut saa kiinni IS-kiinnikkeisiin. Sovitin on erilainen edessä ja takana ja sen on oltava jarrulevyjen koon mukainen.

Vanhat v-jarrut ruuvataan irti.

Jarrukaapelit kannattaa katkaista joko tarkoitukseen tehdyillä katkaisupihdeillä tai katkaisulaikalla, jotteivät päät litisty ja haittaa vaijerien liukumista. Mittauksen jälkeen katkaisukohdan voi merkitä esimerkiksi teipillä.

Jarrukaapeli kiinnitetään nippusiteillä mieluiten haarukan sisäpuolelle, jottei se vahingoitu osuessaan esteisiin. Tämä on erityisen tärkeää maastopyörien ja hydraulisten levyjarrujen kohdalla. Jyrkkiä kulmia kaapelissa tulee välttää.

Jarruvaijeri vedetään kahvasta kaapelien läpi jarruun, johon se kiinnitetään kuusiokoloruuvilla.

Jarrupalat keskitetään jarruissa olevien säätöruuvien avulla.

Levyjarrut asennettuna hybridiin.

Tour de Lapland 2010 photos

Lopultakin kaikki Lapin matkalta otetut kuvat on saatu järjesteltyä. Alla on linkit web-gallerioihin, joihin on valikoitu parhaat otokset.

Finally all the photos from our Lapland tour have been sorted. Below you'll find links for the web galleries with selected photos.

Petri's photos
Sami's photos

Tour de Lapland 2010 yhteenveto

Fillarimatkamme päättyi Helsingin rautatieasemalle, josta jokainen lähti omille tahoilleen. Melkoinen sattuma oli, että pyöräni matkamittari näytti tuolloin tasan 2000 poljettua kilometriä. Tosin oikea lukema voi heittää parillakin sadalla kilometrillä, sillä mittarin rengaskokoasetus ei ollut aivan kohdallaan.

Joka tapauksessa kuukauden pyörän selässä ja teltassa olon jälkeen osaa taas vähän enemmän arvostaa sellaisia ylellisyyksiä kuin sänky ja jääkaappi... Reissusta jäi muuten päälle jatkuva syömisen tarve, ja kuluttaakseen tarpeeksi pitäisi sitten taas pyöräillä lisää (muiden liikuntalajien harrastaminenhan ei tule kysymykseen ;) Matkapyörää 40 kiloa kevyempi maantiepyörä tuo onneksi hieman vaihtelua harrastukseen.

Poljettu reitti (huom. väli Honningsvåg-Skjervøy matkustettiin laivalla): http://www.bikemap.net/route/490502

Muutamia faktoja matkasta:

• Lähdimme 30.6.2010 Helsingin rautatieasemalta yöjunalla Kolariin, josta aloitimme pyöräilyn
• Pyöräilykilometrejä kertyi n. 2000, nousukilometrejä n. 30
• Vietimme 27 yötä teltassa, kaksi junassa ja yhden mökissä
• Palasimme yöjunalla Kolarista Helsingin rautatieasemalle 30.7.2010
• Tavaraa oli liikaa mukana (30-35 kg + 17 kg pyörä = 50 kg) — kolmasosan olisi voinut jättää pois
• Fillarin ja teltan kanssa liikkuessa jää harvoin paljoa vapaa-aikaa (riippuu tietysti kuinka pitkiä päivämatkoja polkee)
• Matkapyörän vaihteissa on parempi olla liian pienet välitykset kuin liian suuret
• 26 tuumainen rengas ei rullaa yhtä hyvin kuin 28 tuumainen (jäin aina alamäessä muiden jälkeen)
• Suomessa ja Ruotsissa on enemmän hyttysiä kuin Norjassa ja ne ovat isompia
• Suomalaiset porot ovat suurempia ja pelottomampia kuin norjalaiset, ruotsalaiset jotain siltä väliltä
• Norjassa tiet ovat harvoin tasaisia ja tunneleita on paljon (heijastimet ja valot ovat tarpeen)
• Norjassa sataa usein (ehkä keskimäärin joka kolmas päivä satoi)
• Norjassa ruoka on kallista (esim. maitolitra maksoi 2,4 €)
• Norjalaisilla leirintäalueilla telttapaikka maksaa yleensä 10-20 € (lämmin suihku maksaa aina erikseen, yleensä euron)
• Matkakohteemme ei ollut todellakaan se helpoin mahdollinen fillaroinnin kannalta, paitsi että autoliikennettä oli vähän ja telttapaikkoja (vapaata tilaa) runsaasti. Lisäksi maisemat olivat upeita.

 Väsynyt, mutta onnellinen fillarimatkailija :)

Alla on muutamia Samin kasaamia tilastotietoja matkasta:

• n. 2000 ajokilometriä
• 3 ajopäivää myötätuuleen
• 7 paidatonta ajopäivää (hellettä)
• n+1 nähtyä poroa ( 3 ruotsalaista)

Matkalla hajonneita asioita:

• Annikan polvi (toivottavasti parantunut jo uusia koitoksia varten)
• Bilteman pyörälaukku (Sami)
• Etuheijastin (Sami)
• Vaihteet (toimintakuntoisia 17/24), (Sami)
• Polkupyörän seisontatuki (Petri)
• Kypärän kiristysosa (korjattu jesarilla), (Petri)
• Kamera (kastui sateessa, saattaa vielä toimia kuivumisen jälkeen), (Petri)
• Kolme teltan lasikuituista kaariosaa (Petri)

Kiitokset vielä kotijoukoille, jotka auttoivat matkan järkkäilyissä. Erityiskiitos kaikille matkan varrella tapaamillemme loistaville ihmisille. Ilman näitä ihmisiä olisimme pulassa ja monta kokemusta köyhempiä.

Tack så mycket Malin!

Muchos gracias a chica argentina y pasta italiano!
Tusen takk!
Giihtu!

Danke!

Merci!

Дякую! 

Dziekuje!

Dakujem!

Děkuji!

Thank you all!

Jakke
Petri
Sami