12.7.2012 Kalajoki-Oulu

Kalajoen hiekkasärkät

Matkan viimeisenä päivänä ei ennusteen mukaan pitänyt enää sataa, mutta kuinka ollakaan, heräsin taas aamulla ropinaan. Olin tietysti jättänyt pyykit pyörän päälle kuivumaan. Tosin ilma oli taas ollut koko yön niin kostea, etteivät pyykit olisi kuitenkaan kuivuneet kunnolla. Hoidin aamutoimet ripeästi, sillä edessä oli pitkä loppuponnistus. Viimeiltainen usva oli tiessään, ja hiekkasärkät näyttäytyivät koko komeudessaan. Ehdin ihastella maisemia vain ohimennen, sillä Ouluun oli ehdittävä hyvissä ajoin ennen junan lähtöä.

Pyhäjoki

Matka jatkui vilkasliikenteistä 8-tietä pitkin Raaheen, jossa pidin ensimmäisen kunnon evästauon. Kuten monta kertaa aikaisemminkin, kaupan edessä aterioidessani ohikulkijat pysähtyivät ihmettelemään varusteitani ja kyselemään matkastani. Monesti kysyjän ilme on näkemisen arvoinen, kun kerron polkeneeni Espoosta asti.

Siikajoen Varessäikkä

Raahen jälkeen poikkesin 8-tieltä pohjoiseen lähemmäs rannikkoa hiljaisemmille teille. Merta ei edelleenkään näkynyt puiden takaa. Ainoa poikkeus oli Siikajoen Varessäikkä, jossa oli pienvenesatama, hiekkaranta ja kaksi tuulivoimalaa. Voimaloiden suuntauksesta näin, että tuuli oli kääntynyt vastaiseksi. Pohjanmaalle tyypillisiä suoria teitä on hieman puuduttava polkea vastatuuleen. Toisaalta mäet ovat mitättömiä Etelä-Suomeen verrattuna.

Oulun kaupunginkirjasto ja -teatteri

Kuten olen aikaisemminkin huomannut, alkaa usein noin 140 kilometrin paikkeilla tuntua väsymys, ja niin kävi nytkin. Lisäksi reisiä alkoi jo puuduttaa 10 lähes pekkäisen ajopäivän kuormitus. Määrätietoinen nesteen ja energian tankkaus auttoi kuitenkin jaksamaan matkan viimeiset kilometrit. Lähes koko matka Lumijoelta Ouluun oli pyörätietä, joten ruuhkaisilla valtateillä ei tarvinnut enää polkea. Oulussa suuntasin heti rautatieasemalle, josta kävin hakemassa lipun yöjunaan. Koska junan lähtöön oli vielä muutama tunti aikaa, kävin peseytymässä uimahallissa. Seuraavat pari tuntia menikin sitten energiavajausta korjatessa, ensin pizzalla ja sen jälkeen omilla eväillä.

Miniteltta yöjunassa

Raskaan pyörän nostaminen junaan onnistui konduktöörin avustuksella. Pikajunissa pyörät nimittäin mahtuvat laukkuineen tavaratilaan. (Uusissa IC-junissa pyörät on nostettava telineeseen ilman laukkuja ja Pendolinoissa pyöriä ei voi kuljettaa ollenkaan.) En varannut makuupaikkaa, koska arvelin olevani tarpeeksi väsynyt nukahtamaan vaikka seisaaltani. Junan lähdettyä yritin vielä kirjoittaa tämän blogitekstin valmiiksi, mutta seuraavana päivänä luonnosta lukiessani totesin, että ajatus ei junassa enää ollut oikein luistanut...

Ajettu matka: 174,7 km
Ajonaikainen keskinopeus: 21,8 km/h
Ajoaika: 08:01

Päivän energiankulutus (arvio): 8 h pyöräily n. 4000 kcal + perustarve 1500 kcal = 5500 kcal

Päivän aikana juodut nesteet (arvio 4-5 l): 1,2 l itse tehtyä urheilujuomaa (sis. 6 dl vettä, 1,5 rkl hunajaa, 1/5 tl suolaa, yhden sitrushedelmän mehut), 3 dl kaakaomaitoa, 4 dl limsaa ja loput vettä.

Päivän aikana syödyt ruuat (arvio 4900 kcal): 6 palaa täysjyvänäkkileipää, lautasellinen kaurapuuroa, 4 myslipatukkaa, banaani, 100 g hunajaa, 2 dallaspullaa, 200 grammaa perunarieskaa, pannupizza, 200 g pähkinähedelmäsekoitus, 100 g suklaata (Huom. tämä ei ollut tavallinen eikä suositeltava ruokavalio — yleensä pizzan tilalla oli soijapasta ja muitakin herkkuja vähemmän.)

Päivän aikana poljettu reitti: http://www.bikemap.net/route/1702767 
Koko reitti Espoosta Ouluun: http://www.bikemap.net/route/1702849

Ruokaa!

Pitkällä fillarimatkalla riittävä juominen ja syöminen on erityisen tärkeää jaksamisen kannalta. Tyypillinen päivämatka, neljän tunnin pyöräily, kuluttaa noin 1500-2000 kaloria päivässä. Kun tähän lisätään aikuisen perusenergiantarve, toiset 2000 kaloria, saadaan päivän saldoksi 3500-4000 kaloria. Tämän verran energiaa saa esimerkiksi syömällä yli 700 grammaa suklaata, yli 10 munkkia tai 2 kg vaniljakermajäätelöä... Toistaiseksi olemme kuitenkin keittäneet trangialla kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Lisäksi olemme syöneet aina aamupalan sekä välipaloja oman tarpeen mukaan. Toki suklaatakin on tullut syötyä jonkin verran...

Syömistäkin tärkeämpää on kuitenkin juominen, mutta onneksi täällä pohjoisessa juomavettä voi pääsääntöisesti ottaa suoraan purosta. Ohessa on kuvia matkan varrella valmistamistamme tai meille valmistetuista aterioista. Jääkaapin puutteen takia (jos jääkaapiksi kutsumaamme kylmäkassia ei lasketa) on raaka-aineina luonnollisesti käytetty paljon säilykkeitä.

Mexicanatonnikalapestopastaa	Poronkäristystä ja pitsaa
Riisiä, juustokuorrutettuja broilerinfileitä ja pakastevihanneksia	Makaronia ja tonnikalapestoa
Pinaattikeittoa ja kananmunia	Pastaa, jauhelihapihvejä ja pakastevihanneksia
Pastaa, lihapullia ja pakastevihanneksia	Tonnikalapastaa ja pakastevihanneksia
Riisiä, hunajamarinoitua broileria ja pakastevihanneksia	Pastaa oliiviöljyssä parmesaanijuuston kera
Makkaramunakokkelia	Ohukaisia ja hilloa
Pastaa soijatomaattikastikkeessa	Rahkaa pakastemarjojen ja keksien kera
Riisiä ja seitiä kermakastikkeessa	Nakkien grillausta hyttysten kera

PS1. Tätä kirjoittaessa tuli nälkä.
PS2. Tämän kirjoituksen tarkoitus on tietysti vakuuttaa äiti siitä että kyllä täällä on syöty hyvin ;) Parempaa vaellussäätä teltassa odotellessa kun ei ole muutakaan tekemistä kuin kirjoitella tänne...